Mitä yhteistä on nyhtökauralla, viherseinillä ja kierrätysmetallilla?

Ne kaikki ovat kiertotalousyritysten aikaansaannoksia.

Mitä yhteistä on nyhtökauralla, viherseinillä ja kierrätysmetallilla?

Lukuisat suomalaiset kiertotalouden toimijat tarjoavat Sitran raportin mukaan maallemme miljardiluokan bisnesmahdollisuuksia nyt ja etenkin tulevaisuudessa. Hallituksen tavoitteena onkin nostaa Suomi kiertotalouden kärkimaaksi vuoteen 2025 mennessä. Meillä Fincumetilla tätä tavoitetta on edistetty jo vuosikymmeniä.

Miksi juuri Suomi haluaa kiertotalouden kärkimaaksi? Minkälaista potentiaalia kiertotaloudessa on?

Koska talouskasvu ei voi perustua luonnonvarojen tuhlaamiseen, on keksittävä uusia ratkaisuja kasvulle. Suomi on innovatiivinen ja hyvinvoiva maa, jolla on kaikki edellytykset — ja jopa tietynlainen velvollisuus — luoda tulevaisuuden johtavaa kiertotaloutta ja kestävämpää huomista.

Kiertotalouden innovaatiot eivät ainoastaan helpota maapallon taakkaa vaan myös luovat aitoa liiketoiminnan kasvua ja työpaikkoja. Hyviä esimerkkejä suomalaisista kiertotalouden edelläkävijöistä löytyykin jo paljon, aina yhteiskäyttöautoista romumetalliin ja kasviproteiinituotteisiin.

Meille on tärkeää varmistaa, että metallin käyttökerrat eivät jää yhteen kertaan, sillä maapallomme luonnonvaroja on säästettävä. Hyvin käsitelty romumetalli on käyttökelpoinen seuraavalle toimijalle. Tämä ajatus materiaalien pitämisestä kierrossa mahdollisimman pitkään onkin koko kiertotalouden ydin.

Meillä on vahva usko siihen, että vuonna 2025 Suomi on maa, jossa kiertotalousyritykset luovat sekä kestävää kehitystä että miljardiluokan bisnesmahdollisuuksia. Sitra arvioikin, että kiertotalous voisi tuoda Suomeen 2-3 miljardin vuosittaisen arvonlisän ja 75 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä.

Siinäpä tavoitetta kerrakseen. Ei muuta kuin metallit kiertoon!