Kasvuhakuisuus kuuluu kaikille

Kasvuyrityksistä maalataan mediassa usein Suomen pelastajia…

Kasvuhakuisuus kuuluu kaikille

Kasvuyrityksistä maalataan mediassa usein Suomen pelastajia – ja toden totta, innovatiivisia yrityksiä miettiessä mieleen singahtaa oitis pelifirmat ja maailmalle ponnahtaneet startupit, jotka kiillottavat Suomi-brändiä ketteryydellään. Samaan aikaan tuhannet pk-yritykset uurastavat parrasvalojen ulkopuolella. Milloin kasvuhakuisuudesta tuli nuorten startupien yksinoikeus?

Pk-yrityksistä puhuttaessa huomaa, ettei niiden merkitystä Suomelle voi korostaa tarpeeksi – Elinkeinoelämän keskusliitto arvioi, että yli 90 % viime vuosien uusista työpaikoista on syntynyt nimenomaan pk-yrityksiin.

Vastoin ennakkokäsityksiä yhä useampi näistä yrityksistä tähtää nykyään myös Suomen rajojen ulkopuolelle. Vuoden 2017 pk-yritysbarometrin mukaan kasvua haetaan yhä enemmän kansainvälistymisestä. Suomessa onkin arviolta jo 65 000 pk-yritystä, joilla on vientiä tai jotka harjoittavat toimintaa ulkomailla.

Toinen paljon puhuttu tapa kirittää kasvua on hakea tehokkuutta digitalisaatiosta. Tämäkään ei ole teknologiajättien yksinoikeus, jonka vähimämisvaatimuksena olisi jakamistalouteen perustuva innovaatio. Digitalisaatio avulla voidaan tehostaa fyysisiä töitä ja prosesseja, jotka vauhdittavat samassa määrin myös perinteisten toimialojen toimintaa. Paikallinen peltiseppä voi hyötyä digitalisaatiosta siinä missä pelifirma.

Olisikin naiivia kuvitella, että digitalisaation edut näkyisivät ainoastaan digitaalisessa lopputuotteessa – kyllähän moni meistäkin nauttii paikallislehtensä yhä paperisena, vaikka teknologiset harppaukset ovat eittämättä tuoneet lehden yhä useamman rapulle nopeammin ja luotettavammin.

Lakataan siis luokittelemasta yrityksiä kasvuhalukkuuden mukaan. Eiköhän kasvu ole jokaisen yrittäjän yhteinen tavoite – jotkut vain ajavat sitä bittiavaruudesta käsin, toiset taas kuorma kerrallaan.